Minä olen Ra. Tervehdin teitä Yhden Äärettomän Luojan rakkaudessa ja valossa. Kommunikoimme nyt.

Kertoisitko meille ensin instrumentin kunnosta?

Minä olen Ra. Se on kuten aiemmin sanottu.

Kiitos. Minulla on kysymys Jimiltä. Hän sanoo:

“Viimeisen yhdeksän vuoden aikana minulla on ollut unitilasta valveillaoloon siirryttäessä otsalohkokokemuksiksi kutsumiani kokemuksia juuri ennen kuin herään aamulla. Ne ovat mielihyvän ja paineen yhdistelmä, joka alkaa otsalohkosta ja leviää sykäyksinä koko aivoihin ja tuntuu orgasmilta aivoissani. Minulla on ollut näitä kokemuksia yli 200, ja niihin usein yhdistyy näkyjä ja ääniä, joita harvoin ymmärrän. Mikä on näiden otsalohkokokemusten lähde?”

Minä olen Ra. Skannaamme kysyjän ja havaitsemme jonkin verran asiaankuuluvaa informaatiota olevan jo saatavilla koskien tämän nimenomaisen aivojen osan luonnetta. Kuvatut ja koetut kokemukset ovat niitä suodatuksia, joita voidaan kokea sakramentaalisen tai violetin säteen kokemukseen tähtäävän portti- tai indigomielikompleksin avaamiseen keskittyneen yrityksen jälkeen. Nämä kokemukset ovat alku sille, mikä voi antautua ei ainoastaan ilon kokemiseen, vaan myös sen seuralaiseen älykkään äärettömyyden ymmärrykseen, kun keho, mieli ja henki integroituvat portti- tai indigotasolla. Kehokompleksin orgasmi ja mielikompleksin orgasmi integroituneina voivat sitten muodostaa oikeanlaisen portin henkikompleksin integroitua ja olla käytettävissä sukkulana Yhden Äärettömän Luojan läsnäolon täydellisen kokemisen sakramentille. On siten paljon mitä kysyjä voi odottaa.

[Jimille] Onko sinulla lisättävää kysymykseen?

Ei. Kiitos.

[Jimille] Hyvä on.

[Ra’lle] Ajattelin—aiemmassa sessiossa mainitsit vasemman ja oikean korvan äänet — josko aivopuoliskot ovat jollain lailla suhteessa itselle tehtävän palveluksen ja toisille tehtävän palveluksen polarisaatioihin. Voitko kommentoida tätä?

Minä olen Ra. Voimme kommentoida tätä.

No, jatkaisitko ja kommentoisit?

Minä olen Ra. Fyysisen kompleksinne aivolohkot ovat samankaltaisia heikon sähköisen energian käytössään. Intuitiotaan ja impulssejaan seuraava entiteetti on tasavertainen rationaalista analyysiä seuraavan entiteetin kanssa polariteettiä ajatellen. Lohkoja voidaan käyttää sekä palvelukseen itselle että palvelukseen toisille.

Saattaa vaikuttaa siltä, että rationaalisella tai analyyttisellä mielellä olisi enemmän mahdollisuuksia onnistuneesti tavoitella negatiivista suuntautumista johtuen siitä seikasta, että ymmärryksemme mukaan liian paljon järjestystä on syvimmältä olemukseltaan negatiivista. Tämä sama kyky jäsennellä abstrakteja käsitteitä ja analysoida kokemuksellista dataa saattaa kuitenkin olla avain nopeaan positiiviseen polarisaatioon. Voidaan sanoa, että heillä, joilla analyyttiset kyvyt ovat vallitsevia, on hiukan enemmän työtä tehtävänä polarisoitumisen kanssa.

Intuition tehtävä on informoida älykkyyttä. Illuusiossanne vallitseva intuition valjastamattomuus tapaa estää entiteetin saavuttamasta suurempaa polarisaatiota johtuen intuitiivisten havaintojen oikullisuudesta. Kuten saatatte havaita, nämä kahden tyyppiset aivorakenteet täytyy tasapainottaa, jotta kokemuksellisen katalyytin nettosumma olisi polarisaatio ja valaistuminen, sillä ilman että rationaalinen mieli hyväksyy intuitiivisen kyvyn merkityksen, valaistumista edesauttava luova puoli tukahtuu.

Yksi vastaavuus on oikean ja vasemman, ja positiivisen ja negatiivisen välillä. Kehojanne ympäröivä energiaverkko sisältää jokseenkin monimutkaisia polarisaatioita. Pään ja olkapään vasemman puolisen alueen katsotaan yleisimmin olevan negatiivista polarisaatiota kun taas oikea puolen positiivista polarisaatiota, noin magneettisessa mielessä. Tämä on äänien merkityksen aiheuttaja sinulle.

Tarkennatko hiukan magneettista positiivista ja negatiivista polarisaatiota noin yleisesti, ja miten se näkyy yksilöissä ja planeetoissa jne.? Luulen tässä olevan korrelaation, mutta en ole varma.

Minä olen Ra. Pitää paikkansa, että on korrelaatio teidän kaltaistenne entiteettien ja planetaaristen kehojen magneettikenttien välillä, sillä kaikki materiaali on rakentunut magneettikentän dynaamisen jännitteen keinoin. Molemmissa tapauksissa voimalinjat voidaan nähdä samanlaisina yhteenpunottuina spiraaleina kuin letitetyissä hiuksissa. Siten positiivinen ja negatiivinen puhaltavat ja punoutuvat yhteen muodostaen geometrisiä suhteita sekä henkilöiden, kuten kutsutte mieli/keho/henkikomplekseja, että planeettojen energiakentissä.

Etelänapa on negatiivinen napa tai alempi napa. Pohjoisnapa tai ylempi napa on positiivinen. Näiden kiertyvien energioiden risteilyt muodostavat primääriset, sekundääriset ja tertiääriset energiakeskukset. Tunnet jo fyysisen, mentaalisen ja henkisen kehokompleksin primääriset energiakeskukset. Positiivisen ja negatiivisen keskuksen ristiin rastiin kulkevat sekundääriset pisteet pyörivät useiden keskustenne ympärillä. Keltasädekeskuksella voidaan nähdä olevan sekundäärisiä keskuksia kyynärpäässä ja polvessa sekä fyysisestä kulkuneuvosta hiukan etäämmällä olevien hienovaraisten kehojen timantin muotoisissa pisteissä entiteetin kehoa ympäröivällä napa-alueella.

Jokaista energiakeskusta voidaan pitää tällaisena sekundäärisenä energiakeskuksena. Jotkut ihmisistänne työskentelevät näiden energiakeskusten kanssa, kutsutte tätä akupunktioksi. On kuitenkin huomattava, että energiakeskusten sijainnissa on usein poikkeamia niin että tämän praktiikan tarkkuus saatetaan kyseenalaistaa. Kuten useimmissa tieteellisissä pyrkimyksissä tarkkuuteen, jätetään jokaisen luodun ainutlaatuiset ominaisuudet huomiotta.

Energiakentän tärkein ymmärrettävä seikka on, että alempi tai negatiivinen napa vetää puoleensa universaalia energiaa kosmoksesta. Sieltä se [energia] siirtyy ylöspäin kohtaamaan sisäisesti alaspäin liikkuvan energian ja reagoimaan sen kanssa. Entiteetin sädeaktiivisuuden tason mittari on se piste, missä etelänavan ulkoinen energia on kohdannut sisäisesti virtaavan positiivisen energian.

Kun entiteetti polarisoituu lisää, tämä piste siirtyy ylöspäin. Tätä ilmiötä ihmisenne kutsuvat kundaliniksi. Voisi kuitenkin olla parempi ajatella sitä kosmisen ja sisäisen, sanoisimmeko, värähtelyn ymmärryksen tapaamispaikkana. Yritykset nostaa tämän kohtaamisen pistettä ymmärtämättä niitä magnetismin metafyysisiä periaatteita joista se [kohtaaminen] on riippuvainen, on suuren epätasapainon kutsumista.

Mikä olisi suositeltu prosessi oikeanlaiseen niin sanotun kundalinin herättämiseen ja mikä sen hyöty olisi?

Minä olen Ra. Ylöspäin suuntautuneen kiertyneen käärmeen metafora on erittäin sopiva ihmistenne harkittavaksi. Tähän te pyritte etsiessänne. Kuten olemme sanoneet, on olemassa suuria väärinymmärryksiä koskien tätä metaforaa ja sen tavoitteen luonnetta. 1 Joudumme yleistämään, ja pyydämme teitä ymmärtämään sen tosiasian, että se tekee jakamastamme paljon vähemmän hyödyllisen. Koska jokainen entiteetti kuitenkin on ainutlaatuinen, yleistykset ovat osamme kommunikoidessamme mahdollisesta valistuksestanne.

Meillä on kahdenlaista energiaa. Yritämme siis, kuten entiteetit missä tahansa tämän oktaavin aitovärissä, siirtää sisäisen ja ulkoisen tapaamispaikan pidemmälle ja pidemmälle tai yhä ylemmäs energiakeskuksissa. On kaksi tapaa lähestyä tätä järkevästi; ensimmäiseksi itsen niiden kokemusten sijoittaminen, joita entiteetti vetää puoleensa etelänavan kautta. Jokainen kokemus tulee tarkastaa, kokea, tasapainottaa, hyväksyä ja sijoittaa yksilössä. Kun entiteetin itsen hyväksyntä ja tietoisuus katalyytistä kasvaa, näiden kokemusten sopiva tarkastelupaikka nousee uuteen aitoväri-entiteettiin. Kokemus, mikä tahansa se onkaan, tarkastellaan [ensin] punasäteessä, sen eloonjäämissisältö arvioidaan ja niin edelleen.

Jokainen kokemus tulee vuorollaan ymmärretyksi kasvavan ja etsivän mieli/keho/henkikompleksin toimesta, ensin eloonjäämismielessä, sen jälkeen oman identiteetin kannalta, sen jälkeen sosiaalisten suhteiden kannalta, sen jälkeen universaalin rakkauden kannalta, sen jälkeen siltä kannalta, miten kokemus voi saada aikaan vapaata kommunikaatiota, sen jälkeen siltä kannalta, miten kokemus on yhdistettävissä universaaleihin energioihin ja lopuksi jokaisen kokemuksen sakramentaalisen luonteen kannalta.

Samaan aikaan Luoja on sisällämme. Pohjoisnavalla kruunu on jo päässä, ja entiteetti on potentiaalisti jumala. Tämä energia tulee eläväksi nöyrällä ja luottavaisella tämän energian hyväksynnällä meditoinnin sekä itsen ja Luojan pohdinnan kautta.

Se, missä nämä energiat kohtaavat, on se paikka missä käärme on saavuttanut korkeutensa. Kun tämä suoristautunut energia lähestyy universaalia rakkautta ja säteilevää olemista, entiteetti on sellaisessa tilassa, jossa entiteetin korjuukelpoisuus on lähellä.

Suosittelisitko jotakin meditointitekniikkaa?

Minä olen Ra. En.

Onko parempi, tai tuottaako meditaatio enemmän hyödyllisiä tuloksia jätettäessä mieli mahdollisimman tyhjäksi, antaa sen niin sanotusti valua tyhjiin, vai onko parempi keskittyä meditoidessa johonkin esineeseen tai asiaan paremman keskittymisen aikaansaamiseksi?

Minä olen Ra. Tämä on tämän työajan viimeinen täysi kysymys.

Kummatkin näistä kahdesta meditointitavasta on hyödyllinen tietystä syystä. Mielen, sen mentaalisen sekamelskan joka on tyypillinen mielikompleksin aktiviteetti ihmistenne keskuudessa, tyhjentämisen sisältävä passiivinen meditaatio on tehokas niille, joiden tavoite on saavuttaa sisäinen hiljaisuus Luojan kuuntelemiseksi. Tämä on hyödyllinen työkalu ja ylivoimaisesti yleishyödyllisin meditointitapa verrattuna pohdiskeluun tai rukoukseen.

Visualisoinniksi kutsutulla meditointitavalla on muu tavoite kuin se, mikä sisältyy itse meditaatioon. Visualisointi on adeptin työkalu. Ne, jotka oppivat pitämään mielessään visuaalisia kuvia, kehittävät sisäistä keskittymiskykyä joka ylittää kyllästymisen ja epämukavuuden. Kun tämä kyky on kristallisoitunut adeptissa, adepti voi sitten polarisoitua tietoisuudessa ilman ulkoista toimintaa, millä saattaisi olla vaikutusta planetaariseen tietoisuuteen. Tässä on syy niin sanottujen valkoisten maagikkojen olemassaoloon. Ainoastaan he, jotka tavoittelevat tietoista planetaarisen värähtelyn nostamista, kokevat visualisoinnin olevan erityisen tyydyttävä meditointitapa.

Pohdiskelu, tai inspiroivan kuvan tai tekstin miettiminen meditatiivisessa tilassa, on erittäin hyödyllinen ihmistenne keskuudessa, ja rukoukseksi kutsuttu tahdon toiminne on luonteeltaan potentiaalisesti hyödyllinen. Onko se [rukous] todellakin hyödyllinen toiminne, riippuu täysin rukoilevan aikeista ja tavoitteista.

Onko vielä joitakin lyhyitä kysymyksiä?

Kysyn vain, voimmeko jotenkin tehdä instrumentin olon mukavammaksi tai kontaktin paremmaksi, ja josko kaksi sessiota viikossa edelleen sopii?

Minä olen Ra. Pyydämme huomiotanne tämän entiteetin niskan tukemisessa, sillä se on liian usein huolimatonta. Olette tunnollisia, ja suuntauksenne hyvät. Sessioiden ajoitus, jos voimme käyttää tätä ilmaisua, on periaatteessa hyvä. Teitä kuitenkin kehotetaan havainnoimaan väsymystä kehässä ja pidättäytymään työskentelystä kunnes kaikki ovat [jälleen] yhtä rakkaudessa, harmoniassa ja vitaalienergiassa. Tämä on kaikkein hyödyllisintä, ja on sitä jatkossakin.

Minä olen Ra. Jätän teidän Yhden Äärettömän Luojan rakkaudessa ja valossa. Menkää siis, iloiten Yhden Äärettömän Luojan voimassa ja rakkaudessa. Adonai.

  1. Mainittu edellisessä kohdassa #49.5. ↩